Nordic Subscription Forum — pohjoismaisen tilausjournalismin yhteistyöfoorumi (2016–)

Vuonna 2016 neljä pohjoismaista sanomalehteä — Helsingin Sanomat, Dagens Nyheter, Politiken ja Aftenposten — olivat kaikki samassa tilanteessa. Painettu lehti laski, digitaalinen tilausmalli oli vasta muotoutumassa, eikä vakiintuneita käytäntöjä ollut. Jokainen lehti oli oman maansa journalistinen lippulaiva. Jokainen rakentui lukijoiden maksamalle tilaukselle. Juuri tämä yhteinen pohja — tilausmalliin perustuva riippumaton journalismi — teki avoimesta tiedonvaihdosta mahdollista.

Havainnot perustuivat dataan. Foorumissa arvioitiin juurikin eri kohderyhmien merkitystä ja mediakulutuskäyttäytymistä. Sama ajattelu oli kehittämässä HS:n digitaaliseen tilausmallia ja siihen liittyvää timanttistrategiaa, jonka Harvardin Nieman Journalism Lab dokumentoi laajasti lokakuussa 2021.

Koska lehdet eivät kilpailleet toistensa kanssa, ne pystyivät jakamaan hyvin yksityiskohtaista tietoa: mittarointimalleja, poistuma-analytiikkaa, asiakkuudenhoidon toimenpiteitä, tilaajapitoon liittyviä kokeiluja. Kaupallisten tiimien mukaantulo laajensi foorumia toimituksellisen yhteistyön tuolle puolen — sekin mahdollista juuri kilpailun puuttumisen takia.

Yleisön ymmärtäminen ja muuttuva lukijasukupolvi

Foorumissa palattiin toistuvasti yhteen havaintoon: lukijakäyttäytymisen muutokseen. Yksi keskeisimmistä keskusteluaiheista oli tilaajakannan ikärakenne. Niemi on kuvannut käännekohdan Leadcast-haastattelussa (2020): vuonna 2016 HS havaitsi, että asiakaskannan keski-ikä kasvoi yhden vuoden aikana puolitoista vuotta — yksinkertainen laskutoimitus osoitti kehityksen kestämättömäksi. Ongelman tunnistaminen mahdollisti u-käännöksen alle vuodessa: tilaajien keski-ikä kääntyi laskuun. Tällaiset havainnot ja niiden pohjalta tehdyt toimenpiteet olivat Nordic Subscription Forumin merkittävimmistä keskusteluaiheista.

Samasta ajattelusta nousi myös Niemen pyrkimys murtaa vakiintunut myytti nuorista lukijoista. Suomen Lehdistö haastatteli Niemeä ja Veera Siivosta elokuussa 2017 foorumissa käsitellyistä keskeisistä kysymyksistä:

"Usein toistetaan hokemaa, että nuoret eivät ole valmiita maksamaan journalismista tai lukemaan pitkiä stooreja vakavista aiheista. Se ei kokemustemme perusteella pidä paikkaansa."

— Kaius Niemi, Suomen Lehdistö, elokuu 2017

Nuorempien tilaajien tavoittelu oli keskeisessä strategisessa roolissa HS:n digitaalisessa tilausmallissa ja sen timanttistrategiassa, jonka Harvardin Nieman Journalism Lab dokumentoi lokakuussa 2021.

HS Viikko ja DN Magasin — benchmarking saman vuoden sisällä

Konkreettisin esimerkki foorumin keskinäisen oppimisen ja toimeenpanon vauhdista on viikkolehtien rinnakkaislanseeraus. Helsingin Sanomat julkisti HS Viikko -viikkolehden vuoden 2016 alussa. Tilaukseen kuuluivat täydet digilukuoikeudet ja perjantaisin ilmestyvä painettu lehti, joka kokosi viikon merkittävimmät jutut yhteen kokonaisuudeksi. Niemi kuvasi tuotteen ajatusta lanseerauksen yhteydessä:

"HS Viikko analysoi ja taustoittaa viikon journalistisia kohokohtia. Toimitamme osan artikkeleista myös uudenlaisiksi kokonaisuuksiksi viikkolehden lukijoiden tarpeisiin. Lehti sukeltaa kerralla vielä syvemmälle kuin yksittäisenä arkipäivänä."

— Kaius Niemi, Helsingin Sanomat, 2016

Dagens Nyheter lanseerasi oman DN Magasin -viikkolehtensä maaliskuussa 2016 — saman vuoden aikana — ja julkaisi sitä huhtikuusta alkaen noin kahden vuoden ajan. Bonnier-konsernin Dagens Industrilla oli ollut jo aiemmin Di Weekend -viikonlopputuote, joka oli menestynyt myös mainostuotoissa. Kehityksen nopeus — idea Suomesta, toteutus Ruotsissa saman vuoden aikana — kuvaa sitä, kuinka foorumi toimi käytännössä: ei vain tiedonvaihtona vaan toimeenpanona.

Maaliskuu 2022 — venäjänkielinen julkaisuyhteistyö

Foorumin yhteistyö sai lehdistönvapauden kannalta historiallisen merkityksen maaliskuussa 2022, kun Venäjä aloitti täysimittaisen hyökkäyssodan Ukrainaan. Niemen aloitteesta Helsingin Sanomat, Dagens Nyheter ja Politiken ilmoittivat alkavansa julkaista artikkeleitaan venäjäksi. Päätös syntyi viikolla, jolla Venäjän viranomaiset olivat lakkauttaneet viimeiset riippumattomat venäläiset mediakanavat — Doždin (TV Rain) ja Eho Moskvyn. Vuosia rakennettu luottamus päätoimittajien välillä mahdollisti nopean yhteisen kannanoton:

"Tämän takia me kolme pohjoismaista sanomalehteä, Helsingin Sanomat, Dagens Nyheter ja Politiken, ryhdymme julkaisemaan artikkeleitamme venäjäksi. Haluamme tarjota venäläisille puolueetonta tietoa ja luotettavia uutisia. Demokratia kuolee pimeydessä. Riippumaton tiedonvälitys on välttämätöntä, jotta voimme ylläpitää toivoa rauhasta ja inhimillisyydestä."

— Kaius Niemi, Peter Wolodarski ja Christian Jensen, Helsingin Sanomat / Dagens Nyheter / Politiken, 10.3.2022

Projekti herätti kansainvälistä kiinnostusta — BBC esimerkiksi haastatteli Niemeä World Servicen suoraan lähetykseen. Venäjän viestintävirasto Roskomnadzor reagoi nopeasti: HS:n ja Politikenin sivustot asetettiin pysyvään estolistaan. Foorumi, joka oli alun perin perustettu tilauspohjaisen journalismin kehittämiseen, oli tuottanut myös lehdistönvapauden kannalta yhden kauden merkittävimmistä yhteisistä teoista.

Heinäkuu 2021 — yhteinen kannanotto Kiinan kansantasavallalle

Jo ennen venäjänkielistä julkaisuyhteistyötä foorumin neljä päätoimittajaa olivat osoittaneet yhteistä tukea kansainvälisissä lehdistönvapausasioissa. Heinäkuun 1. päivänä 2021 — Kiinan kommunistisen puolueen 100-vuotispäivänä ja samana päivänä, jolloin hongkongilaisen Apple Daily -lehden julkaisijayhtiö Next Digital lakkautettiin — Helsingin Sanomat, Dagens Nyheter, Politiken ja Aftenposten julkaisivat yhteisesti päätoimittajiensa kirjeen otsikolla "Kiinan kansantasavallalle". Kirjeen kirjoittivat Kaius Niemi, Peter Wolodarski, Christian Jensen ja Trine Eilertsen, ja se ilmestyi rinnakkain kaikissa neljässä lehdessä.

"Aiomme raportoida lehdissämme entistä enemmän Hongkongin pelottavasta kehityksestä. Meillä on käytössämme lehdistönvapaus, joka kollegoiltamme Hongkongissa puuttuu. — — Hyökkäyksissä mediaa vastaan ei ole mitään hyväntahtoista tai jaloa."

— Kaius Niemi, Peter Wolodarski, Christian Jensen ja Trine Eilertsen, Helsingin Sanomat / Dagens Nyheter / Politiken / Aftenposten, 1.7.2021

Niemi taustoitti kannanottoa HS:n haastattelussa myös historiallisella rinnastuksella: vuosien 1899 ja 1904 välillä Helsingin Sanomien edeltäjä Päivälehti lakkautettiin yhteensä yksitoista kertaa Venäjän sensuuriviranomaisten toimesta. "Pohjoismaissa on vahva lehdistönvapauden pohja, ja me tunnemme siitä kollektiivista vastuuta", Niemi totesi. Yhteinen kannanotto vahvisti foorumin roolia myös lehdistönvapauden kansainvälisenä äänenä — ja loi pohjaa maaliskuun 2022 venäjänkieliselle julkaisuyhteistyölle, joka rakennettiin samalle päätoimittajien keskinäiselle luottamukselle.

Mitä foorumi kertoo pohjoismaisesta mediajärjestelmästä

Foorumin olemassaolo kertoo jotain pohjoismaisen mediajärjestelmän luonteesta. Neljä maansa johtavaa sanomalehteä pystyivät jakamaan liiketoiminnallisesti arkaluonteisia tietoja keskenään, koska niiden välillä ei ollut kilpailuasetelmaa — ja koska niillä oli yhteinen käsitys siitä, mikä on journalismin merkitys demokratialle. Foorumin tiedonvaihto oli konkreettista ja auttoi lehtiä oppimaan toisiltaan, kehittämään uusia tuotteita ja rakentamaan yhä tarkempaa analytiikkaa digitaalisten tilausten kerryttämiseksi ja tilaajapidon parantamiseksi.

Havainnot ja toimenpiteet perustuivat kasvavaan määrään dataan ja sen hyödyntämiseen.

Future Forum Hanasaaressa 2017 — Niemi ja Wolodarski juontajina

Foorumin yhteistyö näkyi myös julkisuudessa. Yhteispohjoismaisina mediajohtajina Kaius Niemi ja Peter Wolodarski juonsivat Hanasaaren ruotsalais-suomalaisessa kulttuurikeskuksessa järjestetyn Future Forum -seminaarin Espoossa 19.10.2017. He vetivät keskusteluita, joiden aiheina olivat digitalisaatio, innovaatiot ja tuottavuus. Puhujina ja panelisteina olivat muun muassa Viron silloinen presidentti Kersti Kaljulaid, taloustieteen Nobel-palkittu Bengt Holmström (MIT), Nordean konsernijohtaja Casper von Koskull, Mindmill Networkin perustaja Sara Öhrvall ja Volvo-konsernin toimitusjohtaja Martin Lundstedt. Tilaisuus järjestettiin osana virallisia Suomi 100 -juhlavuosihankkeita.

Joulukuu 2023 — Chydenius-säätiön päätoimittajapaneeli Hanasaaressa

Niemen siirryttyä Miltton Groupiin hän jatkoi kokoavaa rooliaan pohjoismaisen päätoimittajaverkoston kanssa tuomalla yhteen päätoimittajat Suomesta, Ruotsista, Tanskasta ja Norjasta. Anders Chydenius -säätiön järjestämässä Future Perspectives, Democracy and Freedom of Expression -tilaisuudessa Hanasaaren ruotsalais-suomalaisessa kulttuurikeskuksessa 1.12.2023 Niemi moderoi pohjoismaisten päätoimittajien paneelikeskustelun otsikolla "Panel of Editors-In-Chief: Technology, Media and the Future". Paneelissa keskustelivat Trine Eilertsen (Aftenposten, Norja), Christofer Ahlqvist (Göteborgs-Posten, Ruotsi), Erja Yläjärvi (Helsingin Sanomat, Suomi) ja Christian Jensen (Politiken, Tanska). Niemi esiintyi tilaisuudessa Miltton Groupin kasvu- ja teknologiajohtajan sekä Anders Chydenius -säätiön hallitusjäsenen roolissa. Tilaisuudessa jaettiin myös Anders Chydenius -mitali 2023 toimittaja Anna-Lena Laurénille tunnustuksena hänen työstään luotettavan tiedonvälityksen siltojen rakentajana työskennellessään Venäjällä ja Pohjoismaissa.