HS Visio: Bisnes sodassa — Sähköt poikki, duuni jatkuu (2025)

Tiivistelmä

Jaksossa Miltton Groupin varatoimitusjohtaja Kaius Niemi avaa, miten suomalaisyritys lähestyy sotaa käyvää Ukrainaa: Milttonin kolmihenkinen Kiovan-toimisto on toiminut vuodesta 2023, ja Miltton oli ensimmäinen suomalaistalo, joka perusti läsnäolon hyökkäyssodan jälkeen. Jälleenrakennuksen mittaluokka on noin 300–500 miljardia euroa, ja markkinoillemenossa keskeisiä ovat Pro Ukraina -ohjelma, EBRD-rahoitus, yrityspuistot ja suomalainen compliance-kulttuuri.

Pääaiheet

• Ukrainan ja Venäjän rauhanneuvottelut: realistinen näkymä ja Putinin mahdollinen taktinen paussi.
• Jälleenrakennuksen mittakaava: Maailmanpankin ~500 mrd vs. Milttonin de facto -arvio ~300 mrd.
• Milttonin Kiovan-toimisto vuodesta 2023 ja kolmihenkinen ukrainalainen tiimi.
• Suomalaisyritysten markkinoillemenon askeleet: Pro Ukraina (EK), East Cham, Team Finland, EBRD-rahoitus.
• Korruptio Ukrainassa: realistinen riskiarvio, kumppanivalinta ja suomalainen compliance-kulttuuri.
• Energiainfra ja sähköntuotanto: jopa 70 % tuhottu — "tuhoamis-korjaus-looppi".
• Työelämän inhimillinen puoli: pommisuojat, rintamapelko, kuiva huumori ja resilienssi.
• Ukrainan digi-tulevaisuus varapääministeri Mihailo Fedorovin johdolla — Viro 2.0.
• Rahoitus: Eurocleariin jäädytetyt ~200 mrd Venäjän keskuspankin varat ja Euroopan rooli maksumiehenä.

Konteksti

Niemi käynnisti HS Vision Helsingin Sanomien päätoimittajakaudellaan 2013–2022, ja keskustelu sulkee siten kaaren entisen päätoimittajan ja häntä haastattelevien toimittajien välillä. Jakso istuu suoraan geopolitiikan ja Ukrainan hubiin ja täydentää Niemen 2025 puheen jälleenrakennuksesta ja toivosta.

Avainsitaatit

"Eilen meillä oli viikkopalaveri ja kyllähän se todellisuus tulee päin näköä — Tanian, Ksiushan ja Elinan Teams-ruudut olivat pimeät. Ei siksi että data ei olisi kulkenut, vaan siksi että energiasäännöstelyn vuoksi sähköt olivat poikki ja taskulampun valossa oltiin liikkeellä."

— Kaius Niemi, HS Visio 28.11.2025

"Mä olen itse vähän tämmöinen ahtisaarelainen. Ahtisaari aina sanoi, että kyllähän sä voit voittaa sodan, mutta voitko voittaa rauhan. Rauhan voittaminen tarkoittaa vakaata yhteiskuntaa, oikeusvaltiota ja avointa demokratiaa — eikä se synny ilman voimakasta taloudellista boostia."

— Kaius Niemi, HS Visio 28.11.2025

"Jälleenrakennus on myös kultaryntäys. Suomalaisilla on aidosti annettavaa uudelle Ukrainalle: moderni yrityskulttuuri ja compliance, jonka avulla maa pääsee irti neuvostolegacysta ja 90-luvun hetteiköstä."

— Kaius Niemi, HS Visio 28.11.2025

Mainitut henkilöt

• Kaius Niemi — Milttonin varatoimitusjohtaja, jakson vieras.
• Alex af Heurlin — HS Vision toimittaja, juontaja.
• Elina Lappalainen — HS Vision toimittaja, juontaja.
• Alexander Stubb — Suomen tasavallan presidentti; lainattu strategy officer -ajatuksesta.
• Charlie Salonius-Pasternak — Nordic West Officen vetäjä.
• Martti Ahtisaari — entinen presidentti; "voitko voittaa rauhan" -ajatus.
• Topi Paananen — Peikko Groupin toimitusjohtaja.
• Mihailo Fedorov — Ukrainan varapääministeri, digitaalisen muutoksen veturi (s. 1991).
• Volodymyr Zelenskyi — Ukrainan presidentti.
• Vladimir Putin — Venäjän presidentti.
• Donald Trump — Yhdysvaltain presidentti.
• Urho Kekkonen — historiallinen vertailupiste idänkaupasta.
• Tania (Tetiana Tregobchuk), Ksiusha (Kseniia Lisnycha), Elina (Elina Zghodenko), Ruslan Spivak — Milttonin Kiovan-toimiston tiimin jäseniä.
• Jonne Piltonen — jakson leikkaaja.

Mainitut organisaatiot

• Miltton Group — 460 työntekijää; toimistot Helsingissä, Tukholmassa (60), Baltiassa (50), Washingtonissa, Lontoossa (ramp-up), Brysselissä ja Kiovassa.
• Nordic West Office — Milttonin yhteyteen kuuluva think tank.
• Helsingin Sanomat / HS Visio — jakson julkaisija.
• Kone, Peikko Group, Hesburger, Wärtsilä — suomalaisia toimijoita Ukrainassa.
• EK (Elinkeinoelämän keskusliitto) — Pro Ukraina -ohjelman vetäjä.
• East Cham Finland, Team Finland — markkinoillemenon tukiverkostot.
• EBRD (Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankki) — keskeinen rahoitusinstrumentti.
• Maailmanpankki — jälleenrakennuksen kustannusarvio.
• Euroclear — jäädytettyjen Venäjän keskuspankin varojen säilytys.
• Kyiv Independent — ukrainalainen sanomalehti, "tuhoamis-korjaus-looppi".

Mainitut paikat

• Kiova — Milttonin Ukraina-toimisto.
• Bila Tserkva — yrityspuisto 80 km Kiovasta etelään, Peikon sijoituspaikka.
• Länsi-Ukraina — matalan kynnyksen vaihtoehto pienelle aloittavalle toimistolle.
• Bryssel / Eurocleariin — jäädytetyt 200 mrd Venäjän keskuspankin varat.
• Balkan — historiallinen vertailupiste, jossa Suomi jäi jälkeen jälleenrakennuksessa.

Kuuntele

HS Audio — koko jakso · Jakso YouTubessa

Litteraatti

Lähde: Helsingin Sanomat / HS Visio, 28.11.2025. Litteraatti kevyesti tiivistetty luettavuuden vuoksi; sisältö on jakson mukainen.

Avaus

Juontaja: Ukrainan ja Venäjän rauhanneuvottelut etenevät. Jos ja kun rauha jossain vaiheessa saadaan, Ukrainaa odottaa jättimäinen uudelleenrakennus. Kenen rahoilla tämä jälleenrakennus tehdään ja miten Ukrainan markkinoille ylipäätään pääsee mukaan?

Alex af Heurlin: Tää on HS Vision podcast — puhetta rahasta, taloudesta ja teknologiasta. Mä oon Alex af Heurlin ja studiossa mun kanssa on Elina.

Elina Lappalainen: No moi.

Alex af Heurlin: Tänään puhutaan Ukrainasta — rauhanteosta ja erityisesti edessä siintävästä jälleenrakennushommasta. Se kestää joka tapauksessa vuosia, ehkä vuosikymmeniä. Onneksi meidän ei tarvitse kahdestaan keskustella, vaan meillä on Milttonin varatoimitusjohtaja Kaius Niemi. Moikka Kaius.

Kaius Niemi: Terve. Mukava olla täällä.

Alex af Heurlin: Pieni disclaimeri: Kaius toimi aiemmin HS:n päätoimittajana ja palkkasi muun muassa minut ja Elinan tänne HS Visioon.

Kaius Niemi: Kun viisi vuotta sitten Visio perustettiin, se oli huikea teko. Nyt olemme eri tilanteessa.

Elina Lappalainen: Me olemme äärimmäisen tiukkoja tänään.

Miksi Miltton on Ukrainassa

Alex af Heurlin: Sä oot Milttonissa duunissa, joka ajatellaan viestintätoimistona, mutta te olette aktiivisia myös Ukrainassa. Autatteko suomalaisyrityksiä menemään sinne?

Kaius Niemi: Jotta voi ymmärtää miksi Miltton on Ukrainassa, pitää katsoa mikä Miltton on. Miltton ajatellaan viestintätalona, mutta käytännössä me ollaan yhteiskunnallisesti valveutunut täyden palvelun riippumaton konsulttitalo. Viestinnän lisäksi meillä on kasvava kansainvälinen markkina strategiakonsultoinnissa, public affairsissa, PR:ssä, markkinoinnissa ja raportoinnissa.

Alex af Heurlin: Ja lobbauksen.

Kaius Niemi: Sitä voi kutsua siksikin. Me ei suoraan lobata, vaan autetaan organisaatioita itse olemaan yhteiskunnallisesti valveutuneita. Mutta public affairs voidaan kutsua lobbaukseksikin.

Kaius Niemi: Meidän kansainvälistymistie on ollut pitkä. Meitä on 460. Tukholmassa 60, Baltiassa 50, Washingtonissa toimisto, Lontooseen tehdään ramp-uppia, Brysselissä ollaan. Kiovaan perustettiin toimisto kaksi ja puoli vuotta sitten. Presidentti Stubb sanoi tänä syksynä, että jokaisella firmalla pitäisi olla strategy officer, koska geopolitiikka on bisneskriittistä. Milttoniin kuuluu myös Nordic West Office, jota vetää Charlie Salonius-Pasternak. Jos me ei oltais Ukrainassa, se voisi olla outoa.

Käynnit ja arki Kiovassa

Alex af Heurlin: Käytkö sä itse Ukrainassa?

Kaius Niemi: Joo. Olin viimeksi kesäkuussa, mutta marraskuussa on ollut useampia delegaatioita. Meillä on Kiovassa kolmihenkinen toimisto ja he ovat ukrainalaisia. Eilen meillä oli viikkopalaveri — Tanian (Tetiana Tregobchuk), Ksiushan (Kseniia Lisnycha) ja Elinan (Elina Zghodenko) Teams-ruudut olivat pimeät. Ei sen takia, ettei data olisi kulkenut, vaan koska energiasäännöstelyn vuoksi sähköt olivat poikki ja taskulampun valossa oltiin liikkeellä.

Elina Lappalainen: Mitä siellä konkreettisesti tapahtuu, kun yritysdelegaatio menee?

Kaius Niemi: Se riippuu kokoonpanosta ja teemasta. Olemme järjestäneet delegaatioita toimitusjohtajille ja julkisille organisaatioille. Käytännössä se on markkinoillemenon strategista suunnittelua, ihmisiin ja organisaatioihin tutustumista, sen arvioimista onko yhteyksissä upsidea omalle bisnekselle. Yksi esimerkki: Peikko perusti toimintansa Bila Tserkvan yrityspuistoon, 80 km Kiovasta etelään, jossa logistiikka on kunnossa.

Rauhanneuvottelut

Alex af Heurlin: Yhdysvaltojen ja Venäjän johdolla hierotaan nyt aktiivisesti rauhaa. Onko tämä konkreettisin askel rauhaan kolmen vuoden aikana?

Kaius Niemi: Aina kun tulee ehdotus, sitä pitää hieroa tarkkaan. Kyllä me ollaan menossa kohti rauhaa. En itse usko, että rauha syntyy juuri tällä paperilla. Juttelin tänä aamuna Kiovan finanssianalyytikon kanssa, joka pitää näitä neuvotteluita Putinin taktisena paussina — rivit kuntoon -hetkenä. Hän ajatteli, että tämä on enemmän kevään ja kesän juttuja. Toisaalta Putin saattaa käyttää hyväksi Trumpin kiirettä olla suuri rauhantekijä, jolloin Ukraina jää lehdelle soittelemaan. Vuoden 2014 rajoja tuskin saadaan takaisin. Mutta lähempänä jonkun tyyppistä tulitaukoa ollaan kuin ennen.

Jälleenrakennuksen mittakaava ja rahoitus

Alex af Heurlin: Pystytkö kontekstoimaan summia, joista puhutaan?

Kaius Niemi: Maailmanpankin arvio on perinteisesti hieman vajaa 500 miljardia. Meidän arvio on lähempänä 300 miljardia de facto, koska parikymmentä prosenttia on Venäjän hallinnoimilla alueilla.

Alex af Heurlin: Eihän 300–500 miljardia ole tekoälyinvestoinneissa mitään.

Kaius Niemi: Tekoälysijoituksille odotetaan tuottoa. Julkisia varoja Euroopan unionista satoihin miljardeihin tähän on poliittisesti vaikeampi löytää. 500 miljardia on aivan hillitön boosti Ukrainan kokoluokan talouteen. Jälleenrakennus on jo alkanut ja se voi vivuttaa taloutta ennennäkemättömällä tavalla. Ukrainalaisille jokainen investointi lisää myös turvallisuutta. Mä olen ahtisaarelainen: voitko voittaa rauhan? Se tarkoittaa vakaata yhteiskuntaa, oikeusvaltiota, avointa demokratiaa — eikä se synny ilman taloudellista boostia.

Elina Lappalainen: Ukraina saa jälleenrakennusrahoja — se on investointi koko Euroopan tulevaisuuteen.

Suomalaisyritykset Ukrainassa

Alex af Heurlin: Minkälaisia firmoja siellä on?

Kaius Niemi: Sodan jälkeen menijöitä on ollut vähän. On firmoja jotka ovat olleet pitkään — Kone ja muut. Miltton oli ensimmäinen, joka meni hyökkäyssodan jälkeen. Sitten on Hesburger, Peikko ja vastaavia. Pohjoismaisia verrokkeja kannattaa seurata. Balkanin jälleenrakennuksessa Suomi jäi aikoinaan jälkeen — mittaluokka Ukrainassa on toinen.

Elina Lappalainen: Ukraina ei ole maa, jonne avataan firman ensimmäinen vientimarkkina. Peikko Group on lahtelainen perheyhtiö, joka avasi alkuvuonna uuden tehtaan. Toimari kertoi käyneensä Ukrainassa ensimmäistä kertaa 2008 ja aloittaneensa tehtaan valmistelut 2023.

Alex af Heurlin: Onko jälleenrakennusbuumiin myöhässä?

Kaius Niemi: Ei ole. Nyt ovat ne hetket, jolloin kannattaa käydä katsomassa. Suomalaiset arvostavat valmiiksi tehtyjä laskelmia, mutta Ukrainassa se ei toimi niin. Suomalaisia arvostetaan, koska he ovat valmiita käymään paikan päällä ja tunnetaan rehteinä kaupantekijöinä. Suomalaisilla on annettavaa Ukrainalle, joka haluaa irti korruptiosta.

Korruptio ja compliance

Alex af Heurlin: Oletteko Milttonissa törmänneet korruptioon?

Kaius Niemi: Meidän tehtävä on tuottaa asiakkaille mahdollisimman riskitön tapa tulla markkinalle. Maalataan realistinen kuva, ei ruusuinen, ja autetaan tekemään tilannearvio realistiselta pohjalta. Siihen kuuluu analyysi siitä, keiden kanssa kannattaa tehdä hommia. Ukrainan ylin johto on tärkeää puhdistaa korruptiosta — se on este EU-tielle. Suomalaiset yritykset tuovat suomalaisen compliance-kulttuurin paikan päälle.

Elina Lappalainen: Suomalainen compliance-kulttuuri Ukrainassa kuulostaa toiveajattelulta.

Kaius Niemi: Tämä koskee kaikkia yhtiöitä, jotka tekevät töitä vaikeissa maissa. Jos toimiminen olisi mahdotonta ilman korruptiota, olisi ongelma — mutta en näe sitä.

Alex af Heurlin: Voiko Ukrainaa verrata 90-luvun Venäjän markkinaan?

Kaius Niemi: Ehkä jossain määrin, mutta tämä ei ole bilateraalikauppaa. Idänkaupan osaamisesta on jotain hyötyä — osaa operoida villissä idässä ja välttää karikot. Mutta Ukrainan tulevaisuus on tasavertaisena eurooppalaisena valtiona, ohi neuvostolegacyn ja 90-luvun hetteikön. Suomalaisilla on annettavaa: moderni yrityskulttuuri.

Digi-tulevaisuus ja energiainfra

Kaius Niemi: Ukraina tavoittelee digitaalista keihäänkärkiasemaa — modernein teknologinen valtio 2030-luvulla. Tehdään Viro 2.0:aa, jopa eteenpäin. Keskeinen veturi on varapääministeri Mihailo Fedorov, joka on syntynyt 1991 alkuvuodesta, juuri kun Neuvostoliitto romahti. Hänellä ei ole neuvostolegacya.

Elina Lappalainen: Korruptio ei ole ainoa ongelma. Venäjän iskut ovat tuhonneet noin 70 % Ukrainan energiantuotannosta. Kyiv Independent kutsui Ukrainan energiajärjestelmää "tuhoamis-korjaus-loopiksi": Venäjä tuhoaa, Ukraina korjaa, Venäjä tuhoaa uudelleen. Miten yritykset voivat toimia maassa, jossa ei ole perusinfraa?

Kaius Niemi: Perusinfra on, mutta haastava alue. Riskejä vähentävät yritystuet, kansainväliset rahoitusmekanismit, Ukrainan verohelpotukset ja yrityspuistot, joissa infra ja työvoiman saatavuus on turvattu. Työvoiman saatavuus pitää neuvotella rintamaolosuhteiden rinnalla. Ukraina ei ole maantasalle pommitettu maa — Kiovassa on vaikea ymmärtää olevansa sodan keskellä kaupungissa. Mutta energia ja sähköntuotanto ovat ongelmakohtia.

Alex af Heurlin: Wärtsilän dieselmoottoreille olisi huutava tarve. Kummassa on suomalaisille enemmän mahdollisuuksia — raskaassa teknologiassa vai startupeissa?

Kaius Niemi: Molemmissa. Ne eivät sulje toisiaan pois. Ukrainasta opitaan vaikeissa olosuhteissa syntyviä nopeita, fiksuja innovaatioita. Samalla on valtava tarve lämmitykselle. Venäjä on iskenyt kaasutoimituksiin — palellaan monessa paikassa. Suomalaisilla on tarjottavana monia asioita nopealla aikavälillä.

Käytännön markkinoillemeno

Alex af Heurlin: Jos mulla on mutteri-idea, pitääkö pakata setelisalkku ja lentää Kiovaan?

Kaius Niemi: Ei kannata pakata seteleitä. Ota yhteyttä meihin, EK:hon, East Chamiin tai Team Finland -verkostoon. EK:n vetämä Pro Ukraina -projekti rakentaa parin vuoden aikana noin 200 yritykselle markkinoillemenosuunnitelmaa. Me ollaan osa sitä ekosysteemiä. Tämä menee konkretiaan — selkeä pläni, jonka pohjalta voi todeta että ei kannata lähteä, tai päinvastoin.

Inhimillinen puoli

Elina Lappalainen: Minua kiinnostaa ukrainalaisen työelämän inhimillinen puoli. Sun työntekijät miettivät joutuvatko rintamalle, jos vaihtavat työpaikkaa. Yön viettää pommisuojassa, aamulla bleiseri päälle ja tehtaan avajaisiin.

Kaius Niemi: Hirveän tärkeä pointti. Kaksi ja puoli vuotta näiden asioiden parissa on opettanut valtavasti ihmiselämästä ja resilienssistä. Sanat eivät riitä siihen, kuinka paljon arvostaa kestokykyä ja kuivaa huumoria. Kun toimiston vetäjä Tania siirtyy kesken kokouksen vessaan, jossa ei ole ikkunoita, koska alkaa rytistä. Suomessa emme oikeastaan ymmärrä millaista se on. Talousasiantuntija Ruslan Spivak sanoi tänä aamuna: yksi vaihtoehto on perustaa pieni toimisto Länsi-Ukrainaan, jossa olosuhteet ovat erilaiset. Ei iso satsaus, mutta yhteyksiä luodaan sitä kautta.

Jäädytetyt varat ja BKT-näkymä

Alex af Heurlin: Eurocleariin on jäädytetty lähes 200 miljardia Venäjän keskuspankin rahoja. Uskotko, että niitä käytetään Ukrainan hyväksi?

Kaius Niemi: Voi olla. Olisi ryhdikäs veto, että aiheuttaja on myös maksamassa. Olennaista on, että Eurooppa pysyy yhtenäisenä lupausten takana. BKT-kasvuennuste Ukrainalle ensi vuonna on viiden prosentin sijaan realistisempi 3,5 prosenttia, koska Venäjän eskalaatio kesän ja syksyn aikana on ollut suurta. Suomalaisille tärkeä on EBRD — miten suomalaiset yhtiöt ja konsortiot saavat järkeviä tilauksia.

Elina Lappalainen: Ukrainan alijäämä nousee yli 25 % BKT:sta. Ensi vuoden suunnitelmassa alijäämä on 42 miljardia dollaria. Ukraina on täysin riippuvainen ulkomaisesta rahoituksesta. Pahin skenaario: Venäjä ja Yhdysvallat jakaisivat jäädytettyjä varoja diileillä, ja Eurooppa joutuu maksumieheksi.

Kaius Niemi: Kompromisseja joudutaan tekemään. Ukrainan talous on pysynyt, pankkisektori pystyssä. EU rahoittaa jo nyt suurimman osan alijäämästä, eikä muuta voitu odottaa. Kun jälleenrakennus suuressa määrin alkaa, on tärkeää että Eurooppa on voimallisesti mukana — se tuottaa myös Eurooppaan hyvinvointia takaisin.

Elina Lappalainen: Onko sinua yllättänyt, että Ukrainan talous on kestänyt? Viime vuonna 3,4 % kasvu, vaikka puolet energiantuotannosta on tuhottu.

Kaius Niemi: En vaihtaisi asemaa. Venäjän talous ei ole romahtamassa minnekään. Sota ei lopu siihen, että Venäjältä loppuu rahat. Ukrainalla on resilienssiä — Ukraina tarvitsee sekä Eurooppaa että Yhdysvaltoja.

Loppukysymykset

Alex af Heurlin: Uskotko, että Trumpin kauden aikana tulee rauha Ukrainaan?

Kaius Niemi: En sido Trumpin kauteen, mutta haluaisin uskoa, että nähdään tilanne, jossa on ainakin jonkun tyyppinen hengähdystauko.

Alex af Heurlin: Onko Ukraina kymmenen vuoden päästä EU-jäsen?

Kaius Niemi: Riippuu rauhanprosessista ja siitä, miten nopeasti Ukraina pystyy luomaan itsensä jaloilleen. Ei mulla ole muuta vaihtoehtoa kuin sanoa kyllä.

Alex af Heurlin: Onko Ukraina ikinä Nato-jäsen?

Kaius Niemi: Sitä en osaa sanoa, mutta Euroopalla ja Yhdysvalloilla on moraalinen velvollisuus pitää huolta, että tämmöinen tilanne ei koskaan enää toistu. Siitä tässä loppupeleissä on kysymys.

Alex af Heurlin: Kiitos Kaius.

Kaius Niemi: Kiitos Elina.