HS Kuukausiliite: "Sijoittajat juoksevat jo kilpaa sotaa käyvään valtioon" (2024)

Tiivistelmä

"Sijoittajat juoksevat jo kilpaa sotaa käyvään valtioon — Ukrainan jälleenrakennuksesta tulee historiallisen suuri projekti, jossa liikkuvat valtavat rahat" on Emil Elon ja Sami Sillanpään HS Kuukausiliitteessä 6.7.2024 julkaistu pitkä reportaasi. Juttu kuvaa Ukrainan jälleenrakennuksen mittakaavaa, kansainvälistä sijoittajakenttää ja maan korruptioreformeja — ja avautuu kohtauksesta Tallinnan Kulttuurikatelissa toukokuun lopulla 2024. Lavalla on Viron pääministeri Kaja Kallas, salissa Ukrainan presidentinkanslian varakansliapäällikkö Rostyslav Shurma, ja yhtenä päivän keskustelujen vetäjistä Helsingin Sanomien entinen päätoimittaja Kaius Niemi, joka työskentelee nykyään viestintäyhtiö Milttonin varatoimitusjohtajana. Miltton on yksi tilaisuuden järjestäjistä.

Reportaasi on yksi harvoista suomenkielisistä pitkistä jutuista, joissa Niemen Ukraina-työ ja Milttonin pohjoiseurooppalainen jälleenrakennusrooli tulevat kuvatuiksi rinnakkain.

Lähdetiedot

Otsikko

Sijoittajat juoksevat jo kilpaa sotaa käyvään valtioon — Ukrainan jälleenrakennuksesta tulee historiallisen suuri projekti, jossa liikkuvat valtavat rahat

Kirjoittajat

Emil Elo ja Sami Sillanpää

Julkaisija

Helsingin Sanomat / Kuukausiliite

Julkaistu

6.7.2024 (printti: HS Kuukausiliite 7/2024)

Tyyppi

Pitkä reportaasi

Alkuperäinen URL

https://www.hs.fi/kuukausiliite/art-2000010473307.html

Avauskohtaus — Tallinnan konferenssi

Elo ja Sillanpää aloittavat reportaasinsa Kulttuurikatelin alakerrasta 27.5.2024. Tilaisuuden nimi on Investing in Ukraine's Future ja sen ovat järjestäneet virolainen Delfi Meedia, Miltton ja Viron ulkoasiainministeriö. Pääministeri Kaja Kallas avaa päivän; Rostyslav Shurma pitää yhden konferenssin painavimmista puheenvuoroista. Suomen Ukraina-jälleenrakennuksen suurlähettiläs Antti Vänskä istuu paneelissa. Niemi vetää lavalla keskustelua.

"Toukokuussa 2024 tallinnalaisen Kulttuurikatelin alakerrassa kokoontuu Euroopan lähitulevaisuuden kannalta tärkeää väkeä. […] Yksi tilaisuuden keskustelujen vetäjistä on Kaius Niemi, Helsingin Sanomien entinen päätoimittaja ja viestintäyhtiö Milttonin nykyinen varatoimitusjohtaja. Miltton on yksi tilaisuuden järjestäjistä."

— Emil Elo & Sami Sillanpää, Helsingin Sanomat / Kuukausiliite, 6.7.2024

Mistä reportaasi kertoo

Jutun keskiössä on yksinkertainen havainto: jälleenrakennustyö on jo alkanut, vaikka sota jatkuu. Maailmanpankin ja Euroopan komission yhteinen arvio jälleenrakennuksen mittakaavasta on artikkelin julkaisuhetkellä noin 450 miljardia dollaria — Elo ja Sillanpää kuvaavat sitä Euroopan suurimmaksi rakennusprojektiksi toisen maailmansodan jälkeen. Mittaluokka asettaa Ukrainan jälleenrakennuksen samaan historialliseen kategoriaan kuin Marshall-suunnitelman aikakauden uudelleenrakentamisen, ja kysymys siitä, kuka rahoittaa, kuka rakentaa ja millaisin instituutiollisin ehdoin, kulkee jutun läpi sodanaikaisten esimerkkien kautta. Mukana ovat muun muassa Dragon Capital, UkraineInvest ja Kyiv School of Economics; Tallinnan konferenssi institutionalisoi näiden ja Pohjoismaiden välistä sijoittajadialogia.

Iso osa jutusta käsittelee korruptiota ja sen torjuntaa — kysymystä, joka ratkaisee, millaiseksi jälleenrakennettu Ukraina lopulta muodostuu. Reportaasissa kulkevat rinnakkain Viktor Janukovytšin kauden oligarkkitalouden perintö ja Volodymyr Zelenskyjin hallinnon antikorruptioreformit: tutkintaviranomainen Nabu, kansalaisjärjestö Antac, sähköiset hankintajärjestelmät Prozorro ja Dream-portaali sekä Transparency Internationalin Ukrainan toimiston työ. Avainhenkilöinä esiintyvät Antacin Daria Kaleniuk ja presidentinkanslian apulaiskansliapäällikkö Oleh Tatarov. Reformit kytkeytyvät Ukrainan EU-jäsenyysprosessiin ja siihen demokraattisen vakauden rakentamiseen, jota ilman jälleenrakennuksen rahoitusta on vaikea kuvitella.

Suomalaisia toimijoita Elo ja Sillanpää nostavat useita. Suomi on nimittänyt Antti Vänskän jälleenrakennuksen suurlähettilääksi ja avannut uuden luottoinstrumentin Ukraina-hankkeille; Finnfund kanavoi pääomaa maahan, ja autoteollisuudesta esimerkkinä mainitaan Kia. Itämeren alueen — Suomen, Viron, Tanskan ja muiden Pohjoismaiden — yhteistyö toimii reportaasissa eräänlaisena vakauttavana taustavoimana sekä rahoituksessa että yritysyhteistyössä; jutun sävyssä kuuluu pohjoismainen tapa lähestyä turvallisuutta ja demokratiaa instituutioiden, ei vain asevoimien, kysymyksenä. Jälleenrakennuksen ja puolustusteknologian risteyskohta nousee oman lukunsa arvoiseksi. Ukrainalaisina ääninä jutussa kuullaan muun muassa Oleksander Kavaa ja Yevhen Baranovia.

Niemen ja Milttonin rooli reportaasissa

Elo ja Sillanpää eivät kirjoita Niemestä erillistä henkilöjuttua, vaan sijoittavat hänet osaksi konferenssin kuvausta. Reportaasi on samalla yksi harvoista suomenkielisistä pitkistä teksteistä, joissa Milttonin Kiovan-toimiston rooli kuvataan konkreettisesti: toimisto on toiminut vuodesta 2023 ja sen tehtävä on auttaa suomalaisia ja pohjoismaisia yrityksiä rakentamaan suhteita sotaa käyvään maahan.

Reportaasi osana laajempaa kuvaa

Reportaasin rinnalla samasta tilaisuudesta on olemassa myös Niemen oma LinkedIn-raportti (27.5.2024) ja Milttonin oma tiedote.

Reportaasi liittyy myös laajempaan kaareen Niemen omassa Ukraina-aiheisessa työssä. Se kulkee päätoimittajakaudelta nykyisiin tehtäviin asti, esimerkiksi pääkirjoituksessa ukrainalaisten pakkosiirroista (HS 18.9.2022), Helsingin yliopiston valtiotieteellisen tiedekunnan kesäjuhlan puheessa jälleenrakennuksesta (7.8.2025) sekä HS Vision Bisnes sodassa -podcastissa (28.11.2025). Kaikissa toistuu sama ajatusketju: jälleenrakennus on yhtä aikaa taloudellinen, oikeudellinen ja moraalinen kysymys. "Rauhan voittamisen" -periaate kytkee sodan päättymisen siihen, miten Ukrainan demokraattista järjestelmää voidaan tukea ja vahvistaa seuraavat vuosikymmenet.